Kisa vaikutti jo kilpailukutsun perusteella olevan poikkeuksellisen vaativa sisältäen 12 starttia kuuden peräkkäisen päivän aikana. Pitkiä päiviä oli tiedossa.
Midnight Sun Sailing One osallstui kilpailuun hieman muutetulla kokoonpanolla, kun toisesta venekunnasta oli Elina mukanamme paikkaamassa Tuijaa, joka ei päässyt työesteiden vuoksi mukaan.
Työkiireitä oli muillakin ja niistä johtuen saavuimme kisapaikalle melkoisen viimetingassa. Pakko sanoa, että ilman usean vuoden regattakokemusta, en uskaltaisi lähteä näin kauas ja jättää ilmoittautumiseen, veneen kasaukseen, purjeiden mittauksiin ja punnituksiin n. kahden tunnin marginaalia. Noo, rutiini puhui (Lankisen komennossa) ja kaikki järjestyi kuten pitikin.
Tyyntä heti alkuun
Ensimmäinen kisapäivä antoi heti makua tulevasta viikosta: n.1 m/s tuulta ja AP nousi heti radalle päästyämme. Odottelimme vesillä tuulen voimistumista ja stabiloitumista muutaman tunnin kunnes race committee lähetti meidät rantaan. Polttoaineen lisäksi poltimme vain auringossa niskamme veneen pohjalla lojuessamme.
Sunnuntai: Kolme starttia
Eipä alkanut sunnuntaikaan sen tuulisemmissa merkeissä, mutta muutaman tunnin "AP:n" jälkeen pääsimme kisan makuuun. Koimme jonkinasteisen shokin, kun ekalla ylämerkillä olimme joutuneet väistämään useampaa venettä kuin parina viimevuotena kotimaassa yhteensä. Liian varovaiset startit mustalla lipulla tekivät homman aika hankalaksi ja vapaan tuulen löytäminen oli työn takana. Tuloslista näytti sijoja 28, 37 ja 63. Hurraa. Että pitikö ottaa se poisheitto heti alkuun... Ei ainakaan helpotusta jatkon "black flag"-startteihin.
The next day
Maanantaina jatkettiin taas muutaman tunnin lykkäyksen jälkeen. Tuulta ei tahtonut taaskaan riittää ja AP alkoi tulla todella tutuksi. Saimme kasaan kuitenkin kaksi starttia ja hieman paremmalla tuloksella... tai ainakin ilman totaalista katastrofia. Startit oivat edelleen liian varovaisia, mutta fliittiin ja ahtauteen alkoi jo tottua. Sijoitukset fliitin puoliväliin: 30 ja 34. Hieman parempi mieli.
Vihdoin tuulta
Noniin. Tiistai näytti sitten mistä puhaltaa. Alkuviikon kevyt keli oli tiessään ja matalapaine näytti parhaita puoliaan. Tuulta tasaisesti 30kts (15m/s) ja puuskat kuulemma lähes 50kts (jotain 25m/s). Ja eikun AP ylös maissa ja lykkäystä!
Pääsimme kuitenkin vesille. RC ei ollut kovin varovainen tässä päätöksessään ja Melges-fliitti pistettiin vesille yhdessä kovimmista keleistä koskaan.
Ja kulkihan se pulkka! Emme kellottaneet mitään nopeusennätystä, mutta reilussa pohjois-aallokossa päästiin kyllä kokemaan jotain mieleenpainuvaa. 8 venettä menetti mastonsa, muutama prööti katkesi ja yksi vene lähes upposi kölin irrottua. Ainoastaan vedestä törröttävä peräsin kertoi, että väistöjiippi oli tehtävä - ja äkkiä. Eipä ole tätäkään ennen nähty.
Purjehdus sujui kannaltamme kuitenkin ihan onnellisesti ja saimme kohtuullisen 17 sijan taulukkoon. Hienoa pujehdusta.
Pohdittiin kyllä jälkikäteen oliko tämä RC:n päätös ihan järkevä, kun kaikilla ei ollut yhtä hauskaa purjehdusta kuin meillä. Yli 10% veneistä hajosi jollain tavalla vakavasti ja yksi purjehtija jouduttiin kiidättämään sairaalaankin hänen loukattuaan selkänsä.
Tyyntä myrskyn jälkeen
Keskiviikko aukeni taas sumuisena ja tuulettomana. Uskomatonta. Joko tuulee tai sitten ei. Koko päivä lojuttiin rannan "race villagessa" ja odoteltiin tuulen heräämistä. Ei mitään. "AP over A has been displayed", ilmoitti jo tutuksi tullut miesääni VHF:llä.
Vika kisapäivä - mieliala nousee
Torstaiksi oli otettu tunnin ennakko (eka startti muka klo 10), josko oltaisiin saatu useampia startteja aikaiseksi.
Ei toivoakaan. Sama sumu ja tuulettomuus jatkui. Otimme VHF:n kainaloon ja painuimme tuliaisostoksille kaupungille.
Näytti jo todella siltä, että tämä jää tähän. Viimeinen mahdollinen ajankohta lähdölle oli klo 16, kun vielä klo 14 ihmeteltiin rannassa tyyntä säätä. Lämmin sää generoi kuitenkin sen verran merituulta, että ihme tapahtui ja fliitti lähetettiin vesille.
Purjehdimme yhden startin ihan mukavassa n 5m/s merituulessa. Ja purjehdimmekin vaihteeksi ihan hyvin. Taktiikka hioutui jo ennen lähtöä (se merituuli - tiedätte kyllä). Ja kun lähtökin onnistui hyvin ja olimme pelissä mukana. Aivan erilainen purjehdus kuin aiemmat ja maalissa 11 sija (tämä muuttui vielä sijaksi 10, kun yksi vene diskattiin edeltämme ulos).
Hyvä, että lähtö saatiin aikaiseksi. Tähän oli hyvä päättää regatta.
Hieno viikko
Kun ennen palkintojen jakoa nautimme muutaman oluen lämpimässä ilta-auringossa race villagen ulkosohvilla tuulen jo tyyntyessä, oli vaikea keksiä parempaa paikkaa tai fiilistä.
Eihän se kisa nyt tuloksellisesti ollut paras mahdollinen, ja Tönu tiivistikin meille osuvasti syyt huonoon tulokseemme: Vähän fliittikokemusta (edellisestä kerrasta 3 vuotta) ja vanhat purjeet. Kyllä. Oikeassahan hän oli. Onnittelut Corinthian euroopanmestarille! Se oli ansaittu voitto.
Kuitenkin. Hyvät kisajärjestelyt, erinomaiset puitteet ja tietysti hyvä henki veneessä tekivät regatasta parhaimmista purjehduskilpailuista koko uralla. Tätä "viimeistä regattaa" on vaikea unohtaa.
Linkit:
Lopulliset tulokset
Rolex Baltic Week sivusto
Kuvia kilpailuista (Daniel Forster)
Kuvia kilpailusta (Fiona Brown)